Arvokkaista toiveista …456…. harkittuihin tekoihin!

Saan silloin tällöin sähköpostitse katsauksen siitä, miten minun vastaukseni sijoittuvat suhteessa muiden ehdokkaiden vaalikonevastauksiin. Tietenkään näin perusteellinen ehdokkaan palvelu ei koske vaalikoneita yleensä, vaan yhtä erikoistapausta.

Kyse on Kasvokirjan (Facebook) sovelluksille tyypillisestä kontaktihakuisuudesta. Siellä toimiva sosiaalinen vaalikone on tänäänkin todennut, että vastaukseni muistuttavat kaikista kavereistani eniten parin vihreän kansanedustajan ja parin aktiivisen vihreän naisen vastauksia. Ketään heistä en voisi äänestää, koska he eivät ole tamperelaisia.

Jos en olisi itse vihreä tamperelainen ehdokas ja riittävän rehellinen äänestääkseni itseäni, joutuisin sosiaalisen vaalikoneen laskelmien mukaan valitsemaan ihan eri puolueen ehdokkaissta, punaisista.

Onneksi minä olen myös ehdokkaana, sillä minä kannatan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvää elämää, mutta vihreään tapaan tulevaisuudesta vastuuta kantaen.

Minun mukanani Tampere kulkee arvokkaista toiveista harkittuihin tekoihin!

Olen vastaillut vaalikoneisiin viime viikolla ja vielä eilen illankuhnassa. Kysymykset ovat hankalia. Ongelmana on se, että ehdokkaiden eroja haetaan kärjistyksillä. Vaihtoehdot ovat joskus melko mahdottomia, mutta jokin pitää valita, tai muuten vastaaja vaikuttaa päättämättömältä. Eipä sillä, kyllä minä olen vastannut kaikkiin kysymyksiin, mitkä olen löytänyt. Toivottavasti äänestäjät käyvät vaalikoneilla ahkerasti ja löytävät minut parhaaksi tamperelaiseksi valinnakseen. Voi tietysti olla, että joku muukin ehdokkaista on hyvä. Varsinkin vihreät ehdokkaat ovat täällä meilläpäin oikein mainioita. Meitä on Tampereella sata, joten jokaiseen vihreään makuun varmaan löytyy sopiva ehdokas. Ketähän minä äänestäisin, jos en itse olisi ehdokkaana?

Eilinen iloni viikonlopun alkamisesta sai ikävän lopun. Oltuani kotona vajaan tunnin, saapui vuokranantajan edustaja, asettui juhlalliseen asentoon seisomaan ja luki ääneen irtisanomisilmoituksen. Olihan se rankkaa kuultavaa, että hieman yli viidentoista vuoden asumisen jälkeen joudun muuttamaan kotini pois tästä asunnosta. Rankkaa tämä on varmaan myös vuokranantajalle, sillä tämä asuunto on ollut hänen vasta vajaan vuoden. Hän osti tämän pitkäaikaisen alkuperäisen vuokranantajani perikunnalta, eikä varmaan kuvitellut myyvänsä tätä näin pian pois. Otin toki irtisanomisilmoituksen vastaan ja todistin allekirjoituksellani niin tehneeni. Minulla on puoli vuotta aikaa muuttaa muualle ja jättää jälkeeni siivottu asunto. Pääsen tutustumaan oikein henkilökohtaisesti Tampereen vuokra-asuntomarkkinoihin ja -hintoihin. Kuinka tässä käy, jää nähtäväksi.

Nyt, tamperelaiset ja muu väki, on perjantai. Työpäiväni päättyi juuri, joten lopetin naisten puheiden koodaamisen. Olenko kertonut, että olen melko tuore tutkimusamanuenssi Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella? Muunlaisia työnpätkiä olen tehnyt, mutta tämä on ensimmäinen tämän lajin pätkä. Siksi opiskelin tänään koko aamupäivän Tampereen yliopistoa hallintohenkilökunnan näkökulmasta. Työntekijöitä täällä on noin 2300 ja kirjoilla olevia opiskelijoita 15000. Lienee siis ymmärrettävää, että en vielä huomaa tervehtiä ihan kaikkia. Varmuuden vuoksi muistankin nyt työviikon päättyessä kaikkia työkavereitani tasapuolisesti: ”Heippa ja hyvää viikonloppua!” Odotan vapaata viikonloppua innolla. Ah, tamperelaiset ja muu väki, tälläinen on perjantai!